Mies lemmikkieläimenä

Mies on lemmikkieläimenä saavuttanut sellaisen suosion kuin se helposti kesyyntyvänä ja miellyttävänä olentona epäilemättä ansaitseekin. Sillä onkin muihin suosikkeihin kuten kissaan, koiraan tai kultakaloihin verrattuna erinäisiä kiistattomia etuja, joskaan makuasioista ei kannata kiistellä. Eräskin kasvattaja sanoi hiljattain, että hän tämän nykyisen miehensä jälkeen epäilemättä ottaa jälleen miehen lemmikikseen, eikä esimerkiksi hamsteria, jota myös oli ajatellut. Erityisesti miestä suositellaan yksinäiselle naiselle : mikäpä olisikaan miellyttävämpää kuin töistä kotiin palatessa tavata kotiovellaan iloisesti häntäänsä heiluttava mies. Lapsiperheet sen sijaan harkitkoon moneen kertaan, onko heillä edellytyksiä todella pitää miestä jatkuvasti. Lapset nimittäin saattavat herkästi ärsyttää joitakin mieslajeja, eikä vihainen ja ärsytettynä karjahteleva mies ole lainkaan miellyttävä perheelle enempää kuin naapureillekaan. Sen sijaan hyvin hoidettu, syötetty ja juotettu mies on oikea kaunistus kodille.

Ns. kesämiehen ottamista tulisi välttää. Kesän jälkeen hylätty mies villiintyy ja kyvyttömänä huolehtimaan itsestään se voi jopa olla vahingoksi itselleen ja ympäristölleen.

Miehelle kelpaa jokapäiväiseksi ruuaksi oivallisesti tavallinen kotiruoka, joskin vaihtelun vuoksi miestä on hyvä käyttää silloin tällöin varsinaisissa ravintoloissakin.

Juomien suhteen mies ei liioin ole nirso. Alkon koko nimikkeistö tulee yleensä kysymykseen. Jotkut ovat saaneet miehensä käyttämään satunnaisesti vettäkin, mikä on jo todella edullista.

Mies on heti alkuunsa syytä totuttaa oksentamaan samaan paikkaan, mihin se toimittaa muutkin tarpeensa, siihen se yleensä oppii yhtä helposti kuin kissa. Vahinkojen sattuessa ei ole syytä ankaruuteen, vaan lempeä kärsivällisyys on oikea asenne tuolloin.

Erityistä veroa ei miehen pitämisestä ole säädetty, minkä koiravaihtoehtoa harkitsevat panevat merkille.

Mies oppii yleensä helposti koko joukon hauskoja temppuja joita se mielellään yleiseksi hauskuudeksi esittää vieraille illanistujaisissa. Se kertoilee juttuja Pikku-Kallesta ja käyttelee latinankielisiä sitaatteja. Jopa eräät yksilöt hoilottavat venäjänkielisiä laulujakin. No silloin on tietysti kysymyksessä erittäin arvokas ja oppivainen yksilö. Tuollaiset suoritukset täytyy palkita ylimääräisillä herkkupaloilla ja silityksillä, joista miehet erityisesti pitävät. Sen sijaan eräissä lajeissa esiintyvä taipumus kertoilla sota- tai kalajuttuja olisi pyrittävä jo alkuvaiheessa karsimaan lempeän tiukalla ankaruudella.

Miehen pito on siis kaiken kaikkiaan vaativa, mutta antoisa harrastus. Miehen omanneilla on totta tosiaan loputtomiin hupaisaa mielipiteen vaihtoa toisiaan tavatessaan.